Raskauden ensimmäinen kolmannes

Maanantaina alkoi raskausviikko 16. Keskiraskauden eesteisyydestä ei ole tietoakaan, mutta miten nopeasti voi aika kulua? Ajattelin tulla kertomaan vähän mitä alkuraskauden aikana tapahtui ja miten ollaan voitu. Ultrassahan olen käynyt nyt kolmesti ja neuvolassa kahdesti. 

Oireistoni on ollut tällä kertaa aika mitätön. Pahoinvointia on ollut viikolta kuusi saakka ja on edelleen jos ruokavälit venähtävät. Oksentamaan en ole joutunut kuin ehkä viitisen kertaa. Pidän jatkuvasti pahoinvointirannekkeita ja koen, että ne auttavat. Saa nähdä milloin uskallan ottaa ne kokonaan pois. Pahoinvoinnin lisäksi vanhoja tuttuja ovat akne ja liitoskivut. Molempia osasin tosin odottaa. Suurimmaksi osaksi en siis edes muista olevani raskaana! 


Aluksi maha ei tuntunut edes turpoavan, mikä tuntui oudolta kun Ellen aikaan sain ensimmäisen raskausarvenkin jo rv6. Lopulta turvotukset alkoivat noin raskausviikolla kymmenen ja nyt verrokkikuvissa maha näyttää yhtä isolta kun Ellen aikaan samoilla viikoilla. Painoa tosin tällä kertaa on tullut vain noin 1,5kg, mistä olen aika ylpeä kun sitä alunperinkin on ihan tarpeeksi. Ellestä tähän mennessä oli tullut varmasti jo ainakin +5kg.


Ultrissa kaikki on ollut hyvin, samoin neuvoloissa. Voin siis oikeastaan aika mallikkaasti. Olen tuntenut liikkeitäkin jo muutaman viikon ja se rauhoittaa mieltä. Ja vaikka voisi kuvitella, että henkisesti tämä olisi sitten paljon raskaampi juttu niin ei se oikeastaan ole ollut. Harva asia joka mielessä pyörii liittyy raskauteen, vaikka totta kai se nostaa pintaan joitain uusiakin asioita. Aloitin kolme viikkoa sitten neuvolan kautta käynnit myös psykologisella sairaanhoitajalla, joka on ihana tyyppi. 


Sukupuoli on minulle tällä kertaa täysi kysymysmerkki. Vaihtelen ajatusten välillä päivästä riippuen ja odotan innolla rakenneultraa toukokuun lopussa. Ellestä minulle oli alusta saakka selvää, että hän on tyttö. Joten nyt olen ollut vähän ehkä jopa hukassa sen kanssa kun vahvaa oloa kummastakaan sukupuolesta ei ole tullut. Olen ultrassa siis kummasta tahansa varmasti innoissani ja yllättynyt. 

Ylempi on Ellen nt-ultra kuva ja alempi Nöttiksen

Viikonloppuna lähden ystävän kanssa lapsimessuille ja mennään yöksi hotelliin. Oon odottanut tätä reissua jo pitkään ja on ihanaa päästä hetkeksi pois Joensuusta. Ja ottaa etäisyyttä asioihin täällä. Tiedän, että jätin monia kysymyksiä avoimiksi tässä ja tiedän että moni haluaisi niihin vastauksia. Tällä hetkellä minä olen vain se jolla on todella vähän vastauksia ja paljon kysymyksiä. Jos näette lapsimessuilla niin tulkaa ihmeessä nykimään hihasta! Ihanaa alkavaa kevättä kaikille.